Kasvissyöjät kärsivät tutkimuksen mukaan todennäköisemmin masennuksesta kuin lihansyöjät

Yhdysvaltalaiset tutkijat tarkastelivat 18:aa vuosina 1997-2019 julkaistua tutkimusta, joissa selvitettiin mielenterveyden ja lihansyönnin välistä suhdetta kaikkiaan 160 257:llä tutkittavalla.

Tekijät siteerasivat yhtä vuonna 2012 tehtyä tutkimusta, jossa esitettiin, että jotkut mielenterveyshäiriöistä kärsivät saattavat valita kasvisruokavalion ”eräänlaisena turvallisuus- tai itsesuojelukäyttäytymisenä” johtuen käsityksestä, jonka mukaan kasvisruokavalio on terveellisempää.

Etelä-Indianan yliopiston ja Alabaman yliopiston asiantuntijoiden vuonna 2020 tekemässä tutkimuksessa todettiin, että kasvissyöjillä ja vegaaneilla oli ”merkittävästi” korkeampi masennuksen, ahdistuneisuuden ja itsensä vahingoittamisen määrä tai riski.

Critical Reviews in Food Science and Nutrition -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että yksi kolmesta kasvissyöjästä kärsii masennuksesta tai ahdistuksesta.

Tutkimuksessa ehdotettiin myös, että lihan välttäminen olisi ”käyttäytymismarkkeri” niille, joiden mielenterveys on jo ennestään huono, mutta tämä vaatisi kuitenkin lisätutkimuksia.

”Niillä, jotka välttivät lihansyöntiä, oli merkitsevästi korkeampi masennuksen, ahdistuneisuuden ja/tai itseä vahingoittavan käyttäytymisen määrä tai riski”, tutkimuksessa todettiin.

Tutkimuksessa todetaan, että vaikka ”eettisistä tai uskonnollisista syistä johtuva kasvissyönti edeltää modernia historiaa”, valinta ryhtyä kasvissyöjäksi terveydellisistä syistä on ”tuore ilmiö”, joka alkoi 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa.

”Kun otetaan huomioon, että sata vuotta sitten ravitsemustiede oli lapsenkengissään, varhaisimmat argumentit ’lihaton’ ruokavalion paremmuudesta terveydelle muotoutuivat pikemminkin uskonnollisten ja moraalisten tunnetilojen kuin empiirisen todistusaineiston perusteella”, tutkimuksessa sanotaan.

Viimeisempinä vuosina tutkimuksista, jotka käsittelivät lihan syönnin lopettamisen ravitsemuksellisia vaikutuksia, ”on tullut yhä ristiriitaisempia”.

Tekijöiden mukaan raporttiin sisällytetyistä 18 tutkimuksesta 11 osoitti, että lihasta pidättäytyminen oli yhteydessä huonompaan psykologiseen terveyteen, neljä ei päässyt lopulliseen johtopäätökseen ja kolme osoitti, että kasvissyöjillä ja vegaaneilla oli paremmat tulokset.

”Tarkimmat tutkimukset osoittivat, että masennuksen ja/tai ahdistuneisuuden esiintyvyys tai riski oli merkittävästi suurempi osallistujilla, jotka välttivät lihansyöntiä”, kirjoittajat päättelivät.

Kokonaisuudessaan 160 257 osallistujasta 149 559 oli lihansyöjiä ja 8 584 lihasta pidättäytyjiä maantieteellisiltä alueilta, kuten Euroopasta, Aasiasta ja Yhdysvalloista.

Tekijät kuitenkin korostivat, että todisteet kasvissyönnin ja mielenterveyshäiriöiden välisestä yhteydestä eivät ole ”yksiselitteisiä” ja että heidän tutkimuksensa ei tue lihansyönnin välttämistä ”yleisten psykologisten terveyshyötyjen” saamiseksi.

Tohtori Edward Archer Alabaman yliopistosta ja yksi tutkimuksen kirjoittajista sanoi: ”Vaikka vegaani- ja kasvisruokavalion riskeistä ja hyödyistä on keskusteltu vuosisatojen ajan, tuloksemme osoittavat, että lihansyöjillä on parempi psykologinen terveys.”

”Näillä tuloksilla on merkitystä määriteltäessä, mikä on ”terveellinen ruokavalio”. Mielenterveyttä on ehkä painotettava arvioitaessa tiettyjen ruokavaliomallien hyötyjä ja riskejä.”

Raportin tuloksiin yhtyen NHS:n konsultoiva kardiologi Aseem Malhotra sanoi twiitissä: ”Yleisesti ottaen, jos haluat välttää lisääntynyttä masennuksen, ahdistuneisuuden ja itsensä vahingoittamisen riskiä, syö lihaa.”

”Jos olet vegaani tai kasvissyöjä eettisistä syistä, panosta henkilökohtaisesti ylimääräistä strategioihin mielenterveytesi suojelemiseksi.”